Roolipelitapahtuman dokumentointi ja tallennus Espoon kaupunginmuseossa

Tampereella, Suomen Pelimuseossa, aukeaa 23.5. kolmen kuukauden mittainen pienoisnäyttely, jonka pääosassa on roolipelitapahtuma Ropecon. Suomen Pelimuseon, Ropecon ry:n ja Espoon kaupunginmuseon yhteisprojekti nostaa valokeilaan erityisesti tapahtuman erikoislaatuisen yhteisöllisyyden, innostuksen, karnevalismin ja yhdessä tekemisen. Artikkelissa pitkän linjan roolipelaaja ja museolehtori Nina Talvela kertoo näyttelyn rakentamisesta.

Oma Con-historiani alkaa läpivalvotusta Ropecon 1996:sta. Vuosina 2005–06 innostuin ryhtymään ohjelmatiimin jäseneksi ja kipitin sen jälkeen seitsemisen Conia ohjelmajuoksijana (nakki, jonka tuomisesta Ropeconiin 2005 olemme Sami “Niksu” Nikanderin kanssa edelleen vähän ylpeitä).

Ropeconin dokumentointiprojekti lähti liikkeelle jo alkutalvesta 2013, kun tapahtuma oli täyttämässä (jäärien hämmästykseksi – minne ne vuodet katosivat?) 20 vuotta. Vuonna 2013 innostuin kokoamaan mainion tiimin kanssa Ropeconin historiaa ja ilmiöitä ja tuottamaan materiaalin näyttelyksi tuon vuoden Coniin.

Varsinaisen leipäni olen tienannut  jo hyvän tovin Espoon kaupunginmuseossa. Kun tieto Ropeconin pakkosiirtymisestä pois Otaniemestä tuli, päätimme dokumentoida tapahtuman toden teolla myös museon kokoelmiin. Espoon kaupunginmuseon vastuulla on valtakunnallisessa nykydokumentointiin keskittyvässä TAKO-hankkeessa peliteollisuuden tallentaminen, ja digipelaamisen dokumentoinnin vastapainoksi sopii erinomaisesti sosiaalinen kasvokkain kohtaaminen roolipeleissä. Legendaarinen Dipoli-rakennus, Ropeconin ensimmäisen järjestäjätaho ORC ry:n teekkarikytköksinen tausta ja pohjoismaiden suurimman roolipelialan alakulttuuritapahtuman järjestäminen lähes 20 vuoden ajan Espoossa tekivät kokoelmapuolellammekin dokumentointipäätöksen varsin helpoksi. Vaikka en olekaan museomme ainoa roolipelien harrastaja, päädyin coniteamenneisyyteni (ja innostukseni) vuoksi vastuuseen tapahtuman tallentamisesta.

Ropeconia dokumentoitiin viimeisessä Dipoliconissa toukokuussa 2015 sekä paikan päällä että eri vuosien contekijöiden videohaastatteluilla. Lisäksi Espoon kaupunginmuseo on saanut lahjoituksina kokoelmiinsa monenlaista materiaalia matkan varrelta aina ensimmäisestä convuodesta 1994 saakka sekä Ropecon ry:ltä että kävijöiltä. Museon kokoelmista uuden kodin ovat saaneet muiden muassa lähes täydellinen sisäänpääsyrannekekokoelma, 2000-luvun alun troubleshooterien radiopuhelin sekä harvinainen My Little Coni -paita.  Monet ystävälliset valokuvaajat vuosien varrelta ovat antaneet kuvansa museon – ja sitä kautta itse asiassa ihan kaikkien – käyttöön, kun aineistoa on julkaistu valtakunnallisessa museoiden, kirjastojen ja arkistojen hakupalvelu Finnassa.

Museoesineessä on magiaa

Osa Ropecon-näyttelyssä esillä olevista esineistä on lainassa niiden omistajilta tai Ropecon ry:ltä ja palaa takaisin yksityishenkilöiden tai yhdistyksen haltuun. Esineitä on lahjoitettu viralliseksi osaksi Espoon kaupunginmuseon kokoelmaa, ja niitä säilytetään yhtä huolellisesti kuin kaksisataavuotiasta kiulua tai 1920-luvun flappertytön mekkoa. Ammattimaisen museon tehtävä on tallentaa, tutkia ja esitellä kulttuuriperintöä, jollaiseksi myös talkoovoimin järjestetty harrastustapahtuma vuosien kuluessa muuttuu. Yksittäiset esineet, arkistomateriaali ja valokuvat kantavat mukanaan käyttöhistoriaansa ja kontekstia ympärillään. Kun esineen tarina ja käyttöyhteys tallennetaan, se kuvataan sekä luetteloidaan museokokoelmaan ja siihen maalataan tunnistuksen mahdollistava esinenumero, sen status muuttuu. Kirjoituspöydän laatikon pohjalla pyörinyt yksittäinen huumoribadge muuttuu tässä prosessissa museoesineeksi, jonka säilyttämisestä muuttumattomana museo on vastuussa jälkipolville.

Ropecon ry jatkaa Ropeconin tallentamista yhteistyössä Espoon kaupunginmuseon kanssa myös tulevina vuosina. Kenties Con-historiaa katsotaan taaksepäin jälleen vaikkapa 10 tai 20 vuoden päästä? Mikä silloin on muuttunut, mikä säilynyt samana? Se jää nähtäväksi, mutta toivon mukaan moni meistä on yhä silloin mukana!

Nina ”Tiuku” Talvela
Projektitutkija, museolehtori
Espoon kaupunginmuseo

…….

Tiuku Talvela on roolipelaamista harrastava historianelävöittäjä, joka osallistui ensimmäiseen larppiinsa Nuuksiossa 1995 ja pöytäpeliinsä Ropecon ‘96:ssa. Historia- ja kansanperinnegiikille eniten kiksejä roolipelaamisessa antaa nykyisin eläytyminen menneen ajan ihmisen henkilön arkeen ja ajatuksiin sekä toisaalta yliluonnollinen maailma ja oudot asiat. Eniten inspiroi vieläkin muinainen Suomi, mutta syvää viehtymystä Tiuku tuntee myös steampunkahtavaa, lovecraftiaanista ja uuskummaa maailmaa kohtaan.